Rantasauna – mitä rakentaminen rantaan vaatii ja miten pesuvedet hoidetaan

Sauna suomalaisella rannalla

Sauna on Wikipedian mukaan lämmitettävä tila, joka lämmitetään kiukaalla, ja löyly syntyy, kun vettä heitetään kuumille kiville. Varhaisimmat suomalaiset saunat olivat pronssikautisia maasaunoja, ja savusauna oli vallitseva tyyppi, kunnes uloslämpiävät eli savuhormilliset kiukaat yleistyivät 1900-luvun alkupuoliskolla. Rannalle sauna rakennettiin käytännön syystä: vesi oli vieressä. Sama syy tekee rantasaunasta nykyään ympäristökysymyksen, koska pesuvedet päätyvät helposti suoraan järveen.

Milloin rantasauna tarvitsee luvan

Rakentamislain 42 §:n mukaan uusi rakennus tarvitsee rakentamisluvan, jos se on kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä. Sauna ei ole asuinrakennus, joten pieni sauna voi jäädä lain lupakynnyksen alle. Käytännössä rantasaunaan sovelletaan kuitenkin lähes aina kunnan rakennusjärjestystä, joka voi edellyttää lupaa tai ilmoitusta pienemmästäkin saunasta ranta-alueella.

Alueella, jolla ei ole asemakaavaa, rakennuspaikan on rakentamislain 45 §:n mukaan oltava vähintään 1 000 neliömetriä. Rantayleiskaava tai ranta-asemakaava osoittaa rakennuspaikat ja usein myös saunan paikan. Lupaprosessi on kuvattu artikkelissa rakentamislupa mökille.

Etäisyys rannasta

Laki ei anna metrimäärää; sen antaa kunta rakennusjärjestyksessä ja kaavassa. Tyypillinen käytäntö on, että saunarakennus saa olla lähempänä rantaa kuin päärakennus, mutta ei rantaviivassa kiinni, ja että etäisyys mitataan keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Samaa mittaustapaa käytetään ympäristönsuojelulain 156 a §:ssä, jossa jätevesijärjestelmän tiukemmat vaatimukset koskevat "enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella" olevia kiinteistöjä.

Ennen suunnittelua kannattaa pyytää kunnasta kolme asiaa: kaavaote, rakennusjärjestyksen ranta-alueen määräykset ja ennakkokannanotto saunan paikasta. Laiturin ja veneen kiinnityspaikan saa yleensä tehdä ilman lupaa (vesilaki 2 luku 5 §), mutta saunan ei.

Pesuvedet: vähäinen määrä vai jätevesijärjestelmä

Rantasaunan pesuvedet ovat talousjätevettä. Ympäristönsuojelulain 155 §:n pääsääntö on, että talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan tai vesistöön, mutta samassa pykälässä on mökkisaunan kannalta ratkaiseva poikkeus: "Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa."

Vähäisyys tarkoittaa käytännössä kantovettä tai pienen saunan pesuvesiä ilman paineellista vesijohtoa. Silloin riittää, että vedet johdetaan maahan imeytettäväksi poispäin rannasta, ei suoraan järveen. Jos saunaan tulee paineellinen vesi, suihku ja lämminvesivaraaja, veden määrä kasvaa, ja vedet johdetaan maaperäkäsittelyyn tai saunakaivoon. Perustason puhdistusvaatimus (orgaaninen aine 80 %, fosfori 70 %, typpi 30 %) koskee ympäristönsuojelulain 154 b §:n mukaan talousjätevesiä yleisesti; vaatimukset ja vaihtoehdot on avattu artikkelissa mökin jätevesi.

Käymälä rantasaunan yhteyteen kannattaa rakentaa kuivakäymälänä, jolloin jätevesijärjestelmän vaatimukset eivät kiristy. Ks. kuivakäymälä mökille.

Rakenne: pohja, lauteet ja ilmanvaihto

Rantasauna kärsii kosteudesta sekä sisältä että ulkoa. Kestävän saunan perusasiat:

• Perustus ja tuuletus. Pilari- tai sokkeliperustus, jossa alapohja tuulettuu; rannan kosteus ja kevättulva huomioidaan korkeusasemassa.
• Lattia ja kaadot. Pesuhuoneen lattia kaadoilla lattiakaivoon tai imeytykseen; saunan lattia ritilällä, jonka alle vesi ei jää seisomaan.
• Lauteet. Löyly nousee ylös: lauteiden ja katon väli mitoitetaan niin, että istuva saunoja on kiukaan kivien yläpuolella.
• Ilmanvaihto. Korvausilma kiukaan läheltä, poisto lauteiden alta tai vastakkaiselta seinältä; savusaunassa räppänä.
• Puu. Hirsi tasaa kosteutta, mutta painuu noin neljän vuoden ajan; painuma huomioidaan hormin läpiviennissä. Ks. hirsimökki.

Kiuas rantasaunaan

Sähköttömälle rannalle valinta on puukiuas. Jatkuvalämmitteinen kiuas on yleisin puulämmitteinen tyyppi ja sopii viikonloppukäyttöön; kertalämmitteinen antaa pehmeämmän löylyn pidempään. Valinta, kivien latominen ja lämmitys on käyty läpi artikkelissa puukiuas mökkisaunaan.

Lain vaatimukset ovat samat kuin mökin tulisijalla: vapaa-ajan asunnon tulisijat ja savuhormit nuohotaan vähintään kolmen vuoden välein, ja kolme vuotta käyttämättä ollut kiuas nuohotaan ennen käyttöönottoa (pelastuslaki 13 b §). Palovaroitin kuuluu saunarakennuksen pukuhuoneeseen, ei löylyhuoneeseen, jossa kosteus aiheuttaa turhia hälytyksiä.

Rantasaunan vuosi

Vuodenkierto koko mökille on koottu artikkeliin mökkivuosi.